Suomessa on jatkossakin erikseen ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, mutta korkeakoulujen määrä vähenee.
Opetus- ja kulttuuriministeriön 4.6. julkaistun tulevaisuuskatsauksen mukaan lainsäädäntö sekä ministeriön ohjaus ja rahoituskäytännöt vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehityksen sekä erilaistumisen koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.
Korkeakouluverkkoon OKM ei ota tarkempaa kantaa, mutta työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö tunnistavat suurten kaupunkien merkityksen kasvulle ja Suomen kehitykselle.
Vaikuttavuutta avoimuudesta ja kansainvälisyydestä
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa harvempien korkeakoulujen olevan jatkossa vaikuttavampia, mitä edistävät avoimet toimintatavat ja vahvistuva kansainvälisyys.
Tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista ikäluokista korkeakoulututkinnon.
Valtiovarainministeriö muistuttaa suomalaisten opiskelijoiden valmistuvan kansainvälisesti verrattuna vanhoin. Tämä johtuu pitkistä opiskeluajoista ja myöhäisemmästä opintojen aloitusiästä. Työuria voitaisiin pidentää alkupäästä nopeuttamalla opintoihin siirtymistä toisen asteen koulutuksen jälkeen sekä lyhentämällä opiskeluaikoja.
Työn murros vaatii kykyä sopeutua
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kehittyneet korkean teknologian maat kehittävät parhaillaan uusia tapoja tukea uudelleenkouluttautumista, työssä ja sen ulkopuolella tapahtuvaa osaamisen kehittämistä sekä työn ja opiskelun yhteen sovittamista.
TEM tunnistaa, että jatkuvan oppimisen puitteet ulottuvat koulutustarjonnan ulkopuolella mm. verotukseen ja sosiaaliturvaan. Tämän vuoksi olisi uudelleen tarkasteltava suomalaista koulutusjärjestelmää ja vastuiden jakoa koulutuksen rahoituksessa.
OKM haluaa korkeakouluille tutkintokoulutuksen rinnalle uudet jatko- ja täydennyskoulutuksen mallit, jotka mahdollistavat tutkintojen täydentämisen ja kokonaan uuden osaamisen hankkimisen.
Ministeriö haluaa rahoituksella ja muulla ohjauksella kannustan korkeakouluja avaamaan ja suuntaamaan koulutustarjontaansa erilaisille käyttäjäryhmille soveltuvaksi ja joustavasti saavutettavaksi.
Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tueksi kehitetään digitaalinen palvelukokonaisuus, joka palvelee kansalaisia elämän eri vaiheissa. Kokonaisuuteen kuuluvat elinikäinen ohjaus ja urasuunnittelu, osaamisen kartoittaminen ja tunnistaminen sekä itse koulutus ja muu osaamisen kehittäminen.
Työmarkkinoiden muutos edellyttää korkeakoulujen lisääntyvää kumppanuutta työpaikkojen kanssa.
Elinikäistä, jatkuvaa yksilöiden ja yhteisöjen oppimista tukeva koulutusjärjestelmä on kirjattua tavoiteltavaksi tulevaisuuden kuvaksi jo valtioneuvoston yhteisessä ennakointityössä vuosina 2016-2017.
Tulevaisuuskatsauksissa ministeriöt kuvaavat Suomen keskeisimpiä kysymyksiä tulevina vuosina. Katsausten tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tulevien vaalien sekä hallitusneuvottelujen pohjaksi tietoa keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä.
Tulevaisuuskatsaukset laadittiin nyt viidennen kerran. Ne ovat luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.
