Ammattikorkeakoulut ovat yhteisellä tulevaisuustyöllä muodostaneet näkemyksensä osaamisesta, jotka jokaisen ammattikorkeakouluista valmistuneella tulisi olla. Suurimmat muutokset aiempaan liittyvät kestävään kehitykseen, digitalisaatioon ja monikulttuurisuuteen. Kestävän kehityksen merkitystä valmistuvien osaamisessa haluttiin korostaa nostamalla se erilliseksi kompetenssiksi. Vaikka kyse on suosituksesta, ammattikorkeakoulut käyttävät niitä laajasti hyväkseen opetussuunnitelmatyössä ja koulutuksen toteutuksessa. Suositusta voidaan pitää kuvauksena ammattikorkeakouluista valmistuvien osaamisesta ja ammatillisesti suuntautuneesta sivistyksestä.
Suomen ammattikorkeakouluissa tutkintojen osaaminen on määritelty koulutuskohtaisina ja yhteisinä kompetensseina. Kompetenssit ymmärretään laajoina osaamiskokonaisuuksina, yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelminä. Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden perustan. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille ja tutkinnoille yhteisiä osaamisalueita, jotka luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Kompetenssit ovat myös osaamislupauksia, joiden takana korkeakoulujen tulee kyetä seisomaan. Opiskelijaa ne auttavat hahmottamaan, minkälaista osaamista häneltä edellytetään sekä jäsentämään ja arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan. Ne helpottavat henkilöstöä tekemään valintoja ja keskittymään olennaisiin osaamisen ytimiin. Työelämän edustajille ne kertoa, minkälaista osaamista ja valmiuksia ammattikorkeakoulusta valmistuvilta voi odottaa.
Joulukuussa hyväksyttyjen suositusten tavoitteena on edistää yhteistä näkemystä siitä, miten kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä esitettyjä osaamistasokuvauksia sovelletaan osaamisprofiilien laadinnassa, opetussuunnitelmatyössä ja osaamisen arvioinnissa.
Päivitystyössä hyödynnettiin eri ammattikorkeakoulujen sovelluksia kansallisesta suosituksesta, ammattikorkeakoulujen koulutuksesta vastaaville johtajille tehtyä kyselyä vuoden 2010 suosituksen muutostarpeista sekä vuosina 2019 ja 2020 viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakouluista valmistuneilta kerättyä laadullisen työllistymisen palautetta. Suosituksen luonnoksesta pyydettiin palautetta ammattikorkeakoulujen yhteistyöryhmiltä ja SAMOK ry:ltä.
Kaikkien kompetenssin kuvauksia ja myös niiden nimiä muokattiin nykyhetken ja erityisesti ennakoituja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Esimerkiksi digitalisaatio-osaamista ei nostettu erilliseksi kompetenssiksi, mutta painotusta on vahvistettu erityisesti oppimaan oppimisen ja työelämässä toimimisen kompetenssikuvauksissa. Monikulttuurisuus koskettaa meitä kaikkia ja tätä näkökulmaa on tuotu entistä vahvemmin esille kansainvälisyys osaamisen yhteydessä. Lisäksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden sekä moninaisuuden huomioiminen näkyy aiempaa selvemmin eettisyyden kompetenssin kuvauksissa. Aiemmin kestävän kehityksen näkökulma oli mainittu osana eettisyyden kompetenssia. Digitalisaation merkitys on korostunut voimakkaasti viime vuosina ja sen ennakoidaan vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa.
Kompetenssin määrittelytyön mottona käytettiin Albert Einsteinin esittämää periaatetta: ”Kaikki tulee tehdä niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yhtään yksinkertaisemmin.” Tavoitteena on ollut määritellä sellainen kompetenssien kokonaisuus, joka on helposti ymmärrettävä, joka on ainakin otsikkotasolla helppo muistaa ulkoa, jotta se ohjaisi käytännössä opetusta ja oppimista. Uutena piirteenä kompetenssikuvauksissa on jokaisen kompetenssin keskeinen sisältä tiivistetty yhteen valmistuvan opiskelijan osaamista kiteyttävään lauseeseen (kuvio 1).
Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamisen vaativuustasot on määritelty kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasojen 6 ja 7 mukaisesti.
Pekka Auvinen
Vararehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu
Yhteisten kompetenssien päivitystyöstä vastasi ryhmä, jossa toimivat Pekka Auvinen Karelia-ammattikorkeakoulusta, Eveliina Asikainen Tampereen ammattikorkeakoulusta, Anu Hakonen Haaga-Helia -ammattikorkeakoulusta, Päivi Marjanen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, Pekka Risku Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Saija Silvennoinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Lähteet:
Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto. 2007. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen -projektin loppuraportti.
Council of European union. 2017. European Qualifications Framework for lifelong learning.
Opetushallitus. 2017. Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys
