Taloudellisesti niukat ajat pakottavat uudistamaan ja tekemään valintoja. Ammattikorkeakoulut tukevat valtiovarainministeriön johtoajatusta resurssien suuntaamisesta kasvuun. Pienen maamme niukat resurssit sekä Suomen taloutta riivaavat ongelmat edellyttävät, että eri toimijoiden vahvuudet käytetään nykyistä täysimääräisemmin hyväksi.
– Nopean kasvun palaset ovat olemassa. Suomen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmä kaipaa nyt ennen kaikkea kyvykkyyttä rakentaa aivan uudenlaisia ilmiölähtöisiä ja laajoihin ekosysteemeihin perustuvia yhteistyön muotoja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän kesken, korostaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Nykyisen hallituksen jo tehdyt päätökset vähentävät ammattikorkeakoulujen rahoitusta pysyvästi yli 54 miljoonalla eurolla vuodessa. Korkeakoulujen rahoitusta turvaava indeksirahoitus on korvaamaton osa perusrahoitusta. Tiede- ja kulttuuriministeri on viimeksi kesäkuussa luvannut, että hallitus ei luovu niistä. Korkeakoulujen perusrahoituksen epäsuhta lisää leikkausten aiheuttamia ongelmia. Yliopistojen saama perusrahoitus on kaksinkertainen verrattuna ammattikorkeakoulujen saamaan rahoitukseen. Tämä on erityisen kohtalokasta siksi, että ammattikorkeakoulujen koulutusvastuu on kasvanut voimakkaasti, ja ammattikorkeakouluissa aloittaa jo 2/3 uusista korkeakouluopiskelijoista.
– Kehysriihessä päätetty 100 miljoonan euron lisärahoitus aloituspaikkoihin ja opintoseteleihin on ohjattava ammattikorkeakouluille, sillä siellä on koulutustason noston suurin potentiaali. Tavoitteena on oltava koulutustason nosto erityisesti aliedustettujen ryhmien keskuudessa, sanoo Mielityinen.
Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli soveltavan tutkimuksen uudistamisessa. Kansainväliset raportit ovat johdonmukaisesti nostaneet esille suomalaisten ammattikorkeakoulujen kyvyn tehdä vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä yhdessä työelämän ja erityisesti yritysten kanssa. Viimeksi Euroopan komissio suositteli raportissaan näiden kyvykkyyksien kehittämistä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä tilanne edellyttää, että rahoitus kannustaa vahvemmin systeemiseen, tehokkaaseen ja nopeasti tuloksia tuottavaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Työelämäläheisinä korkeakouluina ammattikorkeakoulujen kaikki koulutus ja tutkimus pohjautuvat työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin.
– Ammattikorkeakoulut vastaavat Suomen keskeisimpään TKI-haasteeseen eli laajan yrityskentän kasvaviin kehittämistarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen profiili ja tehtäväkenttä on TKI-työn alueella erityisen laaja-alainen. Ammattikorkeakoulut yhdistävät yritykset, kolmannen sektorin ja tutkimusorganisaatiot sekä vievät ideat käytäntöön, kertoo Mielityinen.
