Ammattikorkeakoulut vastaavat Suomen osaamistarpeeseen eri koulutusaloilla. Vuonna 2022 terveys- ja sosiaalialan tutkintoja suoritettiin 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Lisäksi ennakointitiedot kertovat, että 60 prosenttia tulevaisuuden terveysalan osaajatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Silloin puhutaan sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, kätilöistä, ensihoitajista, fysioterapeutesta, suuhygienisteista, bioanalyytikoista, röntgenhoitajista, sosionomeista ja monesta muusta ammattinimikkeestä.
Tammikuussa 2023 ammattikorkeakouluissa iloittiin. Ammattikorkeakoulut eivät enää maksaneet työnantajalle harjoittelukorvausta omasta perusrahoituksestaan vaan ne maksetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaan. Ilo loppui lyhyeen, sillä hallitusohjelmassa on päätetty leikata tuo 12 miljoonaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulut siis käytännössä edelleen maksavat opiskelijoidensa harjoittelusta. Nyt vaan neljä miljoonaa uudistusta edeltävään tilanteeseen enemmän, koska STM arvioi kustannuksen merkittäväksi suuremmaksi, sillä ammattikorkeakoulut käyttivät rahaa harjoittelukorvauksiin vain 8 miljoonaan euroa vuosittain. Lisäksi uusi laki lisää ammattikorkeakoulujen työtä järkyttävällä tavalla.
Aiemmat rahoitusleikkaukset ja raju tutkintomäärien kasvu on johtanut siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon hinta on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Viime hallituskauden määräaikainen rahoitus aloituspaikkojen lisäämiseen loppuu tämän vuoden lopussa eikä uutta rahoitusta ole luvassa. Ammattikorkeakoulujen yli kymmenen vuotta kestänyt tuottavuuden kasvattaminen ei enää ole mahdollista. Koulutusmääriä on nyt pakko karsia koulutuksen laadun varmistamiseksi. Leikkaus tarkoittaa, että ammattikorkeakoulut pystyvät kouluttamaan vuodessa 450 sosiaali- ja terveysalan tutkintoa vähemmän.
Yhdenvertaisuus on vahva suomalainen arvo. Nyt ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutus ei ole yhdenvertainen verrattuna muihin koulutusasteisiin eikä myöskään ammattikorkeakoulujen sisällä verrattuna muihin koulutusaloihin. Harjoittelukorvauksen maksaminen ammatillisessa koulutuksessa on koulutussopimukseen perustuvassa harjoittelussa kielletty laissa. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen harjoittelusta sosiaali- ja terveysministeriö maksaa entiseen malliin 91,5 miljoonaa euroa vuodessa. Monialaisten ammattikorkeakoulujen muiden alojen opiskelijoille maksetaan harjoitteluajalta palkkaa.
Laadukasta koulutusta arvostetaan maailmalla
Suomalaista sosiaali- ja terveysalan koulutusta arvostetaan maailmalla. Koulutusta on kehitetty ja kiinnitetty huomio tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Koulutuksessa on investoitu merkittävästi simulaatiotiloihin ja opettajien simulaatiopedagogista osaamista on tuettu. Sosiaali- ja terveysalan koulutus antaa hyvät valmiudet toimia ammattilaisena sekä tutkia ja kehittää hoitotyötä. Myös laajenevat tehtäväkuvat kertovat, että Suomen hoito-alan ammattilaiset kykenevät vaativiin tehtäviin kun työ organisoidaan järkevästi ja varmistetaan osaamisen kehittyminen ja urapolut työelämässä.
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vetovoima on heikentynyt dramaattisesti. Hakijoiden määrä on tippunut neljänneksellä neljässä vuodessa. Samalla alan työelämän pitovoima rakoilee. Tämä on hyvin huolestuttava tieto. Luulen, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijamme kokevat nyt tehdyn koulutusleikkauksen oman alansa aliarvoimiseksi. Työelämä tarvitsee vahvoja osaajia ja jatkuvaa oppimista työelämässä. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulut eivät hyväksy hallitusohjelman esittämää rahoitusleikkausta sosiaali- ja terveysalalta. Laki asetuksineen on nyt yksinomaan haitallinen ja kuormittava.
Mervi Vidgrén
puheenjohtaja, Arene ry
rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
