Ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli 96 000 hakijaa maaliskuun lopussa päätyneessä yhteishaussa. Erityisesti kasvua jatkoi YAMK-tutkintoon johtavien koulutusten vetovoima. Terveys- ja hyvinvointiala piti paikkansa ammattikorkeakoulujen suosituimpana koulutusalana.
Ammattikorkeakouluihin haki kevään toisessa yhteishaussa reilut 79 000 ensisijaista hakijaa, mikä on uusi ennätys. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta yli 4 000 hakijalla. Hakijamäärät kasvoivat sekä AMK- että YAMK-tutkintoihin johtavissa koulutuksissa. Myös korkeakoulujen yhteenlaskettu hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta. Yhteensä vuoden päähaussa opiskelupaikkaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista tavoittelee 158 000 hakijaa.
Kevään toisessa yhteishaussa AMK-tutkintoon tai alempaa korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeneiden määrä vuosina 2017–2021
| Vuosi | Ensisijaiset hakijat (AMK) | Kaikki hakijat (AMK) | Ensisijaiset hakijat (Yliopisto) | Kaikki hakijat (Yliopisto) |
| 2017 | 67 449 | 82 797 | 60 723 | 68 097 |
| 2018 | 64 689 | 80 532 | 64 251 | 71 856 |
| 2019 | 63 291 | 78 222 | 63 405 | 70 116 |
| 2020 | 66 081 | 82 608 | 68 172 | 75 171 |
| 2021 | 69 033 | 85 356 | 68 496 | 73 657 |
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla erilaiset hakijajoukot
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakijat poikkeavat toisistaan monin tavoin. Merkittävin yksittäinen ero koskee hakijoiden koulutustaustaa.
– Ammattikorkeakoulujen ensisijaisista hakijoista 59 prosenttia on suorittanut ammatillisen tutkinnon, kun taas yliopistojen hakijoista 89 prosentilla on lukiotausta. Ammattikorkeakouluihin tullaan siis moninaisillaa taustoilla, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.
Toinen selkeä ero ammattikorkeakouluihin ja yliopistojen välillä koskee ensikertaisten hakijoiden osuutta. AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen ensisijaisesti hakeneista ensikertalaisissa oli 72 prosenttia, kun taas yliopistoon alempaa tutkintoa suorittamaan pyrkineistä hakijoista osuus oli 58 prosenttia.
Kolmas hakijaryhmiä erottava tekijä on hakijoiden ikäjakauma. AMK-tutkintoa opiskelemaan hakeneista 25-vuotiaita tai vanhempia oli 60 prosenttia ja yliopiston hakeneissa vain 40 prosenttia. Vuoden 2021 kevään haussa yli 25-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista hakeneista kasvoi sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.
YAMK-tutkintoon johtavien koulutusten vetovoima jatkoi kasvuaan
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten hakijamäärät jatkoivat kasvuaan. Ensisijaisia hakijoita YAMK-tutkintokoulutuksiin oli kevään haussa yli 10 000, kun kevään 2018 haussa hakijoita oli noin 6 500. Vuodesta 2018 hakijamäärä on kasvanut 58 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkojen 22 prosentin lisäys.
Terveys- ja hyvinvointialat vetovoimaisin, kasvu suurinta luonnonvara-aloilla
Aikaisempien vuosien tapaan terveys- ja hyvinvointialan koulutukset olivat kaikkein vetovoimaisimpia ammattikorkeakouluissa. Alan AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin oli yhteensä 26 000 ensisijaista hakijaa. Muita suosittuja aloja olivat liiketalous (13 000 ensisijaista hakijaa) ja tekniikka (12 000 ensisijaista hakijaa).
Suhteellisesti eniten hakijamäärät kasvoivat luonnonvara-alojen, liiketalouden ja humanististen alojen koulutuksissa, joissa kaikissa ensisijaisten hakijoiden määrä AMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuodesta.
