Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet saamansa kilpaillun tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrää merkittävästi viime vuosina. Sen avulla ammattikorkeakoulut yli kaksinkertaistavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamansa TKI-rahoituksen määrän. Vuonna 2020 ammattikorkeakoulut saivat 127 miljoona euroa ulkoista TKI-rahoitusta. 

Suomen T&K-rahoituksen suuri ongelma on yksityisten investointien vähyys. Julkista T&K-rahoitusta tulee suunnata siten, että se ohjaa korkeakoulut ja yritykset yhteistyöhön ja näin vivuttaa yksityisiä tutkimus- ja kehittämisinvestointeja. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä julkisia euroja nielevä sote-sektori tarvitsevat ammattikorkeakouluja TKI-työnsä tueksi. 

Heikko tuottavuuskehitys on ollut Suomen murheenkryyni. Erilaiset alueet ja toimialat tarvitsevat verkostomaista TKI-toimintaa. Ammattikorkeakouluilla on erinomaiset valmiudet koota hajanaiset toimijat eri alueilla yhteen kehittämään ratkaisuja ja uudistamaan toimintamalleja.

-Merkittävin osa työllisyyden ja tuottavuuden kasvusta tulee jo olemassa olevien teknologioiden ja keksintöjen soveltamisesta erilaisiin tarpeisiin. Suomen hyvinvointi, kasvu ja työllisyys tarvitsevat nyt käytännönläheistä ja asiakaslähtöistä toimintamallia eli ammattikorkeakoulujen kädenjälkeä, korostaa Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. 

Jotta Suomi voi lisätä TK-rahoitusta kunnianhimoisten tavoitteidensa mukaisesti, on julkiset eurot sijoitettava tukemaan paremmin julkisen ja yksityisen rahoituksen kohtaamista. Tämä edellyttää kotimaista rahoituslähdettä työelämälähtöiselle, ratkaisukeskeiselle TKI-toiminnalle, missä yhdistyisivät julkiset ja yksityiset resurssit ja osaamiset.   

Mielikuvat ammattikorkeakouluista eivät ole pysyneet kehityksen mukana. 

–Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutettujen tutkijoiden määrä on kasvanut 47 prosenttia vuodesta 2012. Niiden kyvykkyys tuottaa laadukasta soveltavaa tutkimusta ja kehittämistoimintaa on aivan eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Mielityinen.