Ammattikorkeakouluilla on monipuolinen rooli ja lakisääteinen tehtävä alueiden kehittämisessä. Vaikuttavuus syntyy korkeakouluista alueille jäävistä osaajista sekä monipuolisesta tutkimuksesta ja kehittämisestä. Aluepäättäjien tulisi herätä ja tunnistaa ammattikorkeakoulujen merkitys oman alueensa elinvoimalle.
Kaikkialla Suomessa vaikuttavat ammattikorkeakoulut kouluttavat sekä alemman että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita jokaiseen Suomen maakuntaan. Kaksi kolmesta ammattikorkeakoulusta valmistuneesta työllistyy opiskelumaakuntaansa.
– Vastuu korkeakoulutettujen osaajien kouluttamisesta koko Suomelle on pitkälti ammattikorkeakoulujen vastuulla, sillä yliopistoista valmistuneet työllistyvät useammin etelän isoille kaupunkiseuduille, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Ammattikorkeakoulut hankkivat kansainvälisiä osaajia koko Suomelle
Ammattikorkeakoulut ovat myös keskeinen toimija uusien osaajien tuomisessa alueille. Ne houkuttelevat opiskelijoista toisista maakunnista paikaten alueiden osaajatarpeita erityisesti muuttotappiomaakunnissa. Vielä suurempi merkitys ammattikorkeakouluilla on kansainvälisten osaajien tuonnissa Suomeen. Tänä vuonna alkaneisiin koulutuksiin paikan vastaanottaneita ulkomaalaisia opiskelijoita oli lähes 7000.
– Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet tosissaan kansallisesti asetetun tavoitteen kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on aidosti kouluttaa osaajat siten, että he myös jäävät Suomeen ja paikkaavat siten koko maassa olevaa osaajapulaa, Mielityinen toteaa.
Laajeneva TKI-toiminta palvelee alueiden työelämän tarpeita
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on myös laajentunut vauhdilla vuoden 2015 jälkeen. Viime vuonna ammattikorkeakoulut tekivät TKI-toimintaa lähes 240 miljoonan euron edestä. TKI-toiminnan painopiste on työelämää palvelevassa tutkimus- ja kehittämistyössä, jonka tavoitteena on uusien sovellusten, palveluiden, tuotteiden ja toimintamallien luominen. Arenen sidosryhmille 2020 teettämän kyselyn mukaan keskeisten sidosryhmien edustajista 58 prosenttia katsoo ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vastaavan hyvin työelämän tarpeita.
– Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosien aikana vahvistaneet TKI-toiminnan kyvykkyyksiään rekrytoimalla tutkijakoulutettuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan ammattilaisia, joiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Tutkijakoulutetun henkilöstön TKI-osaamisen vahvistaminen mahdollistaa uusien rahoituslähteiden, kuten EU:n Horisontti-ohjelman, hyödyntämisen esimerkiksi yhteistyössä alueiden yritysten kanssa, Mielityinen sanoo.
Jotta ammattikorkeakoulut voivat varmistaa osaajien riittävyyden ja alueiden kehittämis- ja innovaatiokyvykkyyden myös tulevaisuudessa, tarvitsevat ne valtion sekä alueet sitoutumaan toiminnan rahoittamiseen. Nykyiset resurssit eivät riitä kasvavien tutkinto- ja TKI-tavoitteiden saavuttamiseen.
