Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtainen rahoitus on laskenut kahden edellisen hallituskauden aikana lähes kolmanneksella. Hallitusohjelmassa luvatut korotukset korkeakoulujen rahoitukseen sulavat aloituspaikkojen lisäämiseen. Tutkintotavoitteiden laajentaminen ilman siihen kohdistettua erillisrahoitusta on kestämätön tie.
Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti viime viikolla korkeakouluille esityksen tutkintotavoitteista ensi vuosikymmenelle. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteet ovat nousemassa tuhansilla ensi vuosikymmenen aikana. Budjettiriihessä korkeakoulut saivat hallitusohjelmassa luvatut korotukset perusrahoitukseen, mutta aloituspaikkojen lisäämiseen ei korvamerkittyä rahaa näytä löytyvän.
Osaajapula ei ratkea korkeakoulutusta halpuuttamalla
“Osaajapula on valtava”, totesi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen tiistaina sivistysvaliokunnan avoimessa kuulemisessa. Työllisyyden kasvun keskeinen haaste on kohtaanto-ongelma, sillä työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Ongelman ratkaisemisessa koulutus on avainasemassa. Ammattikorkeakoulut ovat halukkaita tekemään osansa kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.
Budjettiriihessä luvattu 20 miljoonan euron korotus rahoitukseen ei riitä kompensoimaan tutkintotavoitteiden korotuksista aiheutuvia kustannuksia
Koulutustarjonnan lisääminen edellyttää kuitenkin resursseja. Budjettiriihessä luvattu 20 miljoonan euron korotus rahoitukseen ei riitä kompensoimaan tutkintotavoitteiden korotuksista aiheutuvia kustannuksia, jolloin tutkintokohtainen rahoitus jatkaa laskuaan. Opetuksen laadun ja perustoiminnan kehittäminen jäävät tekemättä, jos esitetyt lisäpanokset valuvat tutkintomäärän kasvattamiseen. Tutkintotavoitteiden korottaminen ilman erillistä rahoitusta onkin kestämätön tie.
Hakijasuman purku on tulevaisuusinvestointi
Korkeakoulutettujen määrän kasvattamisen ja kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta keskeinen toimenpide tulisi olla aloituspaikkojen lisääminen hakijasuman purkamiseksi. Korkeakouluihin on vuosittain hakijoita kolminkertainen määrä yhtä aloituspaikkaa kohden. OECD:n tekemän vertailun mukaan korkeakoulutukseen pääseminen on Suomessa keskimääräistä vaikeampaa.
Ennen tutkintotavoitteiden rajua nostamista tulisi hakijasuman purkaminen olla ensisijainen toimenpide. Hakijasuman ongelma on, että se tukkii korkeakoulujen valintaväylät ja estää nuorten nopean siirtymisen toisen asteen opintojen jälkeen suorittamaan korkeakoulututkintoa.
Rinteen hallituksen ohjelmassa kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin on varattu noin 3 miljardin euron potti. Tästä rahasta osa tulisi käyttää hakijasuman purkuun. Suman purkuun tarkoitettujen aloituspaikkojen rahoitus tulisi toteuttaa siten, että rahat aloituspaikkoihin kohdennettaisiin korkeakouluille erillisrahoituksen muodossa. Toinen vaihtoehto on, että korkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan pysyvästi summalla, joka kattaa tutkintotavoitteisiin tehtävät korotukset. Tärkeintä kuitenkin on, ettei aloituspaikkoja lisätä ilman niistä aiheutuvien kustannusten kompensointia korkeakouluille.
Samuli Maxenius
asiantuntija
Arene Ry