EU-urille tarvitaan enemmän suomalaisia hakijoita, ja hakijoiksi kaivataan monipuolisista lähtökohdista ja opintotaustoista tulevia osaajia, korostavat Akava ja Arene. Myös ammattikorkeakouluista valmistuneiden kannattaa kiinnostua EU:n uramahdollisuuksista.
– Meille Suomessa on muodostunut vääriä käsityksiä EU-urien osaamisvaatimuksista. Hakemiseen riittää useimmiten alempi korkeakoulututkinto. Lisäksi muodollisena edellytyksenä on vain kahden virallisen EU-kielen osaaminen eli käytännössä vaikkapa suomen ja englannin kielen hallinta. AMK-tutkinnon suorittaneille on siis kysyntää EU:ssa, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Suomalaisten edustus EU-toimielimissä on tärkeää reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja Suomen kansallisten intressien turvaamiseksi
Ammattikorkeakoulujen puolesta puhuva Arene sekä työmarkkinakeskusjärjestö Akava pitävät tilannetta huolestuttavana monesta syystä. Suomalaisten edustus EU-toimielimissä on tärkeää reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja Suomen kansallisten intressien turvaamiseksi. Tämä myös vahvistaa EU-toimielinten prosesseihin ja päätöksentekoon liittyvää ymmärrystä kotimaassa.
Suomen edustus EU-toimielimissä on heikentymässä: esimerkiksi Euroopan komission palveluksessa on noin 500 suomalaista asiantuntijaa, mikä on vähemmän kuin Suomelle määritelty ohjeellinen suositus. Noin neljännes Euroopan komission suomalaisista virkamiehistä jää eläkkeelle vuosina 2024–2027.
– Suomen kannalta on hyvin ongelmallista, jos suomalaisten EU-virkamiesten osuus pienenee yhä. Heidän kauttaan yhteydenpito ja tiedonsaanti EU-tason valmisteluista on helpompaa Suomesta käsin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Virkamieskilpailuja kehitetään
EU-urille hakeudutaan monivaiheisten virkamieskilpailujen kautta, mikä voi tuntua hakijoista pitkältä ja vaativalta prosessilta. Suomalaistenkaan hakijoiden ei kuitenkaan kannata pelästyä kilpailua, vaan nähdä se mahdollisuutena, johon kannattaa valmistautua huolellisesti.
Virkamieskilpailuja hallinnoiva Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) uudistaa ja tehostaa valintamenettelyjään, jotta ne tavoittaisivat yhä monimuotoisemman hakijajoukon. Komission laskennallisen mallin mukaan suomalaisia tulisi olla noin 1,8 prosenttia EU-toimielinten henkilöstöstä.
– Prosessi on helposti totuttua pidempi, ja tarjottava tehtävä saattaa olla yllättäväkin. Valintamenettelyt ovat lopulta melko monipuolisia, ja prosessien pituutta on lyhennetty merkittävästi aiemmasta. EU-uramahdollisuuksia on tarjolla esimerkiksi tradenomeille, it-tradenomeille ja ICT-insinööreille, mutta yhtä lailla mahdollisuuksia on kaikille ammattikorkeakoulusta valmistuneille, kertoo EPSO:n johtaja Minna Vuorio.
