Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa.
– Monien eurooppalaisten ongelmien ratkaisujen polttopisteessä ovat tavalla tai toisella korkeakoulut, tutkimus ja korkeakoulutettujen osaajien saatavuus. EU:n seuraavan rahoituskehyksen linjauksissa on erityisen tärkeää huomioida korkeakoulutuksen ja tutkimuksen hyödyntäminen, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Suomen kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden vahvistamiseksi on otettava yhä paremmin käyttöön ammattikorkeakoulujen vahvuudet tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Niiden vahvaa osaamisaluetta on soveltava, työelämäläheinen ja käyttäjälähtöinen TKI-toiminta yhdessä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kehittämällä sitä ammattikorkeakoulut voivat toimia yhä paremmin EU:n kilpaillun tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kotiuttajina yhdessä elinkeinoelämän kanssa, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.
Euroopan komissio suunnittelee parhaillaan unionin seuraavan monivuotista rahoituskehystä ja sen alaisia EU-rahoitusohjelmia. Ammattikorkeakoulujen kannalta on myönteistä, että komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen näkee tutkimus- ja innovointitoiminnan EU:n kilpailukyvyn olennaisena edellytyksenä. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on Euroopan komission tärkein strateginen painopiste kaudella 2024–2029.
Suomen ammattikorkeakoulut hakeutuvat aktiivisesti eurooppalaisiin kehittämisverkostoihin, kuten komission eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin. Ne pyrkivät saamaan ulkoista TKI-rahoitusta monista EU-rahoitusohjelmista. Nykyisin niiden TKI-rahoituksesta 63 prosenttia, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, tulee EU-rahoituslähteistä. Tämä rahoitus on elintärkeä tutkimus- ja kehittämispanostus Suomelle.
Tulevilla rahoituskausilla on tärkeää varmistaa ammattikorkeakouluille resurssit tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen, jotta ne voivat jatkossakin vastata työelämän ja alueellisen kehityksen tarpeisiin. Ammattikorkeakouluissa aloittaa jo puolet enemmän opiskelijoita vuosittain kuin yliopistossa. Koulutuksen laatu edellyttää vahvaa, oman profiilin mukaista TKI-työtä.
Akavan ja Arenen edustajat tapaavat Brysselin-matkallaan 25.–27.9. suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä sekä keskeisiä virkamiehiä Euroopan komissiosta, Suomen pysyvästä EU-edustustosta ja Euroopan parlamentista.
Lisätietoja:
Maria Löfgren, Akavan puheenjohtaja, puh. 040 568 2798
Riitta Konkola, Arenen puheenjohtaja, puh. 050 548 6069